keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Uutta aspektia

2013 on MM kisat Vuokatissa. Olen viihtynyt kyseisellä paikkakunnalla satoja päiviä, joten alleviivasin kyseisen ajankohdan kalenterista hyvissä ajoin. Koska kaikki satsaa kotikisoihin, niin julistan itsenikin Vuokatti satsariksi. Se ei sitä tarkoita, että siellä juoksisin, mutta tavoitteita pitää olla, joten laitetaan rima riittävän korkealle.

Se millä sapluunalla tavoitteeseeni pääsen on muodostumassa pikku hiljaa. Jostain syystä olen suurennuslasin avulla seurannut muutaman ruotsalaisen edesottamuksia sprintissä. Muuan kaveri on napsinut pari MM mitalia hiihtotaustalla ja toinen on puhdas juoksija lähes samoilla meriiteillä. Näiden kavereiden tekemisiä ihmettelemällä olen kehitellyt omaa sprinttiharjoittelufilosofiaani. Harjoitusvuoteni kulminoituu lähinnä talveen, jolloin kesälajien urheilijat tehdään. Kulmakivet harjoittelussa tulevat olemaan seuraavat talven aikana:

1. Hiihtoa 2000km eli niin paljon kun ehtii
2. Talvella hidasvauhtista juoksua mahdollisimman vähän
3. Voimaharjoittelua ronskinlaisesti, sisältäen myös paljon penkkiä ja ylävartaloa, jotta tehollisista hiihtoharjoituksista saa irti enemmän ( suunnistajan kropalla kovaa hiihtäminen on kuormittavaa ja turhaa, eikä aja asiaansa)
4. Pitkät lenkit ja hapenottoa kehittävät treenit hiihtäen. Myös hiihtokisoja ohjelmaan, että tietää miltä pahaolo tuntuu myös talvella.
5. Juosten määräintervalleja ja VK:ta, välimaaston vauhteja 2.55-3.20 en juokse, vain kovaa ja rentoa
6. sprintin reitinvalinta probleemat perustuvat reitinvalintoihin, joten käyn hiihtosuunnistuskisoissa sen minkä ehdin. Venetsiassa on 2014 MM kisat ja siellä hiihtosuunnistusajattelulla pääsee pitkälle, jos tossukin vielä liikahtaa.
7. suunnistustreenit vain ulkomailla. Lumihankijuoksut jätän tosi suunnistajille, samoin yötreenit

Vuokatissa MM sprintti tulee olemaan mielenkiintoinen yhdistelmä jyrkkiä penkkoja ja tasaista kaupunkia, joten hapen tulee kulkea mäissä ja askeleen rullata kaduilla, jos mielii menestyä.

Tällä sapluunalla kokeilen minne asti pääsen sprinttisuunnistuksessa ja hiihtosuunnistuksessa. Kumpaakaan lajia en ajatellut lopettaa, vaikka nii luulin vielä syksyllä hiihtosuunnistuksen kohdalla. Voi olla, että tällaisella harjoittelulla en pääse kummassakaan lajissa edes SM kisojen top kymppiin, mutta se ei pahemmin haittaa. Nykyään pitää erikoistua, joten erikoistun kaikkiin suunnistuksen lajeihin tasapuolisesti.

Ps. Pyöräsuunnistuksen roolin selvitän talven aikana. Kyllä siinäkin on pakko kilpailla, sen verran vänkä laji kyseessä.

2 kommenttia:

  1. Kuinka juokset kovia, jos välivauhdit 2.55-3.20 jäävät väliin? Hyppäätkö vetovauhtiin auton tai pyörän kyydistä?

    VastaaPoista
  2. No ehkä kiihdytyksen aikana on pakko juosta noita vauhteja, jollen tosiaan hyppää autosta. Sekin saattaa olla hieman hankala toteuttaa käytännössä.

    VastaaPoista